• Datum: 23-05-2019
  • Recensent: Anna Nuutinen
  • Media: Iltasanomat
  • Bok: Vi minns m/s Irma
  • Författare: Cecilia McMullen

Vuonna 1968 kadonneen aluksen hylky löytyi keskiviikkoaamuna viistokaikuluotaimen avulla. Se varmistui M/S Irmaksi sukellusrobotin ottamista kuvista.
Myrskyisenä yönä lokakuussa 1968 Ahvenanmaan pohjoispuolella kadonneen rahtialuksen M/S Irman hylky on löytynyt, uutisoi Svenska Yle torstaina. Neuvostoliitosta Raumalle matkalla olleen aluksen kohtalo on ollut yksi suomalaisen merenkulun suurimmista mysteereistä, ja nyt näyttää siltä, että se on ratkeamassa.
Hylyn löytyminen on tulos seitsemän hengen työstä, joka käynnistyi vuosi sitten. Projektin pani alulle dokumentaristi Mikael Martikainen, joka työstää aluksen kohtalosta parhaillaan elokuvaa.
Martikainen kertoo IS:lle, että ajatus Irman etsimisestä nousi esiin, kun sen katoamisesta tuli viime vuonna kuluneeksi tasan 50 vuotta. Kokemusta Martikaisella oli hylyistä jo ennestään, sillä hän oli mukana myös ryhmässä, joka löysi vuonna 1999 Nauvon ulkosaaristoon 1700-luvulla uponneen hollantilaisen kauppa-aluksen Vrouw Marian hylyn.
– Ajattelin, että tuo olisi nyt sellainen hylky, mikä pitäisi oikeasti löytää, koska ne ihmiset varmaan oikeasti murehtivat sitä, Martikainen kertoo.
Irman katoaminen oli aikanaan iso uutinen. Erityisesti tragedia kosketti porvoolaista Voolahden kylää, sillä sieltä on lähtöisin aluksen omistajiin kuulunut Grönqvistin varustamosuku, joka menetti turmassa peräti kahdeksan jäsentään.
– Oli kyllä kiva kertoa omaisille, että nyt se on löytynyt. Siinä kun on aina olemassa vähän sellainen pelko, että menee lupaamaan jotakin, mikä ei ole mahdollista, Martikainen sanoo.
– Luulen, että he ovat kaikki nyt aika tyytyväisiä.

Merkkihetki koitti keskiviikkoaamuna

Projekti käynnistettiin keräämällä kaikki mahdollinen tieto onnettomuudesta sekä haastattelemalla perinpohjaisesti Grönqvistin suvun edustajia. Tietokoneohjelmoija Tomas Gustafssonin liityttyä mukaan, saatiin 5 000 neliökilometrin laajuista etsintäaluetta kutistettua roimasti.
– Tomas alkoi tekemään ajelehtimislaskelmia. Siitähän on tietoa, mitä osia hylystä on löytynyt ja mistä. Meteorologisia tietoja, merivirtauksia sekä esineiden ajelehtimisnopeuksia yhdistelemällä hän kykeni rajaamaan alueen niin, että se olikin vain 146 neliökilometriä.
Ryhmä ryhtyi skannaamaan aluetta viistokaikuluotaimen avulla. Keskiviikkoaamuna kello kuuden maissa koitti merkittävä hetki: käsissä oli ensimmäinen kuva merenpohjassa lepäävästä aluksesta.
Martikaisen mukaan oli saman tien jokseenkin selvää, että kyseessä oli Irma, sillä hylyn mitat ja muoto täsmäsivät. Asia varmistui sukellusrobotin avulla otetuilla kuvilla, joista yhdessä näkyy alukseen maalattu nimi Irma.

Alus lepää 43 metrin syvyydessä, noin 23 meripeninkulmaa Isonkarin majakkasaaresta länteen. Martikaisen mukaan on vieläkin hieman vaikeaa käsittää, että Irma on todella löytynyt.

– Täytyy sanoa, että minulle ei ole vieläkään oikein uponnut, että se on löytynyt. Sen kanssa on tehty niin paljon työtä ja pohdiskeltu eri teorioita, joita on pilvin pimein.

Ahvenanmaan viranomaiset päättävät jatkosta

Nyt projektin jatko on viranomaisten käsissä. Etsintäryhmä ilmoitti löydöstään poliisille mainiten, että hylky saattaa edelleen sisältää 10 edelleen kateissa olevan ihmisen jäänteet.

– Virkakoneisto jauhaa asiaa nyt eteenpäin ja he päättävät, mitä sille tehdään. Hylky on Ahvenanmaan puolella, eli Ahvenanmaa päättää, kuka sinne sukeltaa.
 
Erityisen hyvässä kunnossa Irma ei kuvien perusteella ole. Tähän saattaa vaikuttaa Martikaisen mukaan se, että kyseinen alue on Suomessa viimeisiä paikkoja, joissa troolataan aktiivisesti.

– Troolithan ovat hylkyjen pahimpia vihollisia, jos eivät ahtojäät, hän toteaa.

Potkuri ja runko näyttävät jokseenkin ehjiltä, mikä saattaa auttaa sulkemaan pois joitakin teorioita laivan uppoamiseen johtaneista syistä. Todennäköisimpänä uppoamissyynä Martikainen pitää ruuman puisten lastiluukkujen pettämistä kovassa merenkäynnissä.
 
Jos viranomaisilta heltiää lupa, suunnitelmissa on sukeltaa pohjaan kuvaamaan Irmaa tarkemmin.

– Olisi hienoa saada uppoamisen syy selville. Meillä on kaikenlaisia vihjeitä ja juttuja, joita ei olla toistaiseksi pystytty varmistamaan. Toiveissa on, että pystyttäisiin dokumentin valmistumiseen mennessä suurin piirtein kertomaan, mitä Irmalle tapahtui.

Dokumentin on määrä valmistua vuoden 2020 puolella.