Ruissalossa vuosina 1889-1954 toiminut Åbo Båtvarf-Turun Veneveistämö oli huomattava tekijä etenkin puisten purjeveneiden rakentajana. Veneveistämöstä hiljattain kirjan kirjoittanut filosofian maisteri Pirkka Leino pitää sitä huomattavana jopa koko maanosassa.

– Se oli Pohjoismaiden suurin, rakensi yli 5000 venettä. Kun teimme kirjaa Jarmo Saarisen kanssa, suurin yllätys oli, että se oli eurooppalaisittainkin merkittävä, Leino arvioi.

Hän puhui Studia Maritima -luennolla Forum Marinumissa.

Turusta lähti veneitä viidelle mantereelle. Veistämö valmisti myös muun muassa viranomaisveneitä, moottoriveneitä, jollia ja osia ja teki korjauksia.

Yhtiö oli edelläkävijä esimerkiksi siinä, miten se kohteli työntekijöitään. Heidän asemansa oli harvinaisen turvattu, mikä näkyi sekä veneiden laadussa että työrauhassa.

– Tilastokeskuksen korteista käy ilmi, että lakkoja oli vain kaksi tai kolme. Sisällissodan aikana menetettiin ainoastaan kolme työpäivää.

– Palkkaus oli hyvä, ja lisäksi työntekijöillä oli tapaturmavakuutus ja sairaskassa, eli ei tarvinnut lähteä lakkoihin mukaan, Leino pohti.

Tammenterhon opastuskeskuksen takana on yhä veistämön rakennuksia ja liuska.

– Pikkuisen tekee mieli politikoida. Olisi hyvä, jos esimerkiksi Forum Marinum ottaisi ne hoitoonsa, Leino heitti ja mainitsi, että alueelle suunniteltiin joskus peräti tivolia.

Veneveistämön tarina päättyi 1950-luvun puolivälin tienoilla.

– Sodanjälkeisessä maailmassa oli vaikea saada tilauksia entiseen malliin, ja tuotantokustannusten nousu heikensi kannattavuutta. Alan tuotantofilosofiakin muuttui. Lisäksi avainhenkilöitä kuoli 1950-luvun alussa, Leino ruoti.



Ktso myös http://www.ts.fi/online/lahialue/288552.html