Rahtialus M/S Irman katoaminen kuuluu Suomen merenkulun suurimpiin mysteereihin.
Laiva oli matkalla Neuvostoliitosta Raumalle. Laiva katosi Ahvenanmaan pohjoispuolella lokakuun 26. päivän vastaisena myrsky-yönä vuonna 1968. Lähes 45-metrisen laivan kyydissä oli 11 ihmistä, joista vain yksi löytyi ja hänkin kuolleena.
Laivan katoamisesta tuli lokakuun lopussa kuluneeksi 50 vuotta.
Kulttuurituottaja Cecilia McMullen kirjoitti aiheesta aiheesta kirjan 1968 – Vi minns m/s Irma. Teoksen kustansi Litorale Oy.
Aiheesta kertoi aiemmin Lapin Kansa.
IS kysyi häneltä, mitä laivan matkasta tiedetään.
– Laivan alkumatka Kleipedasta Liettuasta sujui suunnitellusti. Liettua kuului tuolloin Neuvostoliittoon. Seuraavan päivän aamuna eli perjantaina 25. lokakuuta M/S Irma oli jo Tukholman pohjoispuolella Svenska Björnin majakalla. Kapteeni Sten Grönqvist raportoi sieltä laivameklarille kello 8.35, Cecilia McMullen kertoo Ilta-Sanomille.
Seuraavan raportin meklari sai laivalta kello 18.48.
– Matka oli edennyt Ruotsin rannikolla vain Grisslehamnin ja Öregrundin välillä sijaitsevan Understenin majakkasaaren kohdalle.
McMullenin mukaan oli erikoista, miksi laiva oli jäänyt niin lyhyellä taipaleella ainakin viisi tuntia aikataulustaan jälkeen.
Myös kalastajien havainnot laivasta eivät tuntuneet sopivan laivan reittiin. Kaksi ahvenanmaalaista kalastajaa nimittäin näki laivan kello 23.00 Eckerön edustalla ja kello 00.45 Getan länsipuolella laivan, joka oli luultavasti oli Irma. Varmat havainnot loppuivat kuitenkin perjantai-iltaan. Hätämerkkejä ei kuultu ja alus katosi, hän kertoo.
– Viimeinen kontakti saatiin laivalta puhelinsoitolla, jonka perämies Torvald Grönqvist soitti kello 19.03 kälylleen Porvooseen. Hän kertoi aluksen ja sen matkustajien saapuvan Raumalle lauantaiaamuna jo ennen kello kahdeksaa.
Laivan katoamisesta on erilaisia teorioita.
Yhden teorian mukaan valtava aalto kaatoi aluksen. Kukaan ei ehtinyt reagoida tähän mitenkään ja laivan lastikin liikkui ja laiva upposi.
Turman uhreista yksi ruumis löytyi. Kuminen pelastuslautta havaittiin Ahvenanmaan ja Kustavin välisellä Yxskärin luotoalueella. Lautalla makasi perämies Torvald Grönqvist kuolleena.
Hurjempia teorioita ovat ne, joiden mukaan Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välien hyytyminen ja kylmä sota vaikuttivat alueen meriliikenteeseen. Sukellusvene tai miina saattoivat tuhota laivan kireinä aikoina. Jos M/S Irma ei koskaan uponnutkaan, se saatettiin kaapata.
Porvoon Vålaxin eli Voolahden kylässä onnettomuus ei ole unohtunut missään vaiheessa. Cecilia McMullen ja Irman omistanut Grönqvistin varustamoperhe ovat sieltä kotoisin. Tv-dokumentin teko saattaa auttaa mysteerin ratkeamisessa.
Laivan katoamisesta tuli lokakuun lopussa kuluneeksi 50 vuotta.
Kulttuurituottaja Cecilia McMullen kirjoitti aiheesta aiheesta kirjan 1968 – Vi minns m/s Irma. Teoksen kustansi Litorale Oy.
Aiheesta kertoi aiemmin Lapin Kansa.
IS kysyi häneltä, mitä laivan matkasta tiedetään.
Miksi lyhyt etappi kesti niin kauan?
Laivalla oli seitsemän miehistön jäsentä, joista neljä oli Grönqvistin veljeksiä. Lisäksi kyydissä oli kolme vaimoa ja yksi lapsi.– Laivan alkumatka Kleipedasta Liettuasta sujui suunnitellusti. Liettua kuului tuolloin Neuvostoliittoon. Seuraavan päivän aamuna eli perjantaina 25. lokakuuta M/S Irma oli jo Tukholman pohjoispuolella Svenska Björnin majakalla. Kapteeni Sten Grönqvist raportoi sieltä laivameklarille kello 8.35, Cecilia McMullen kertoo Ilta-Sanomille.
Seuraavan raportin meklari sai laivalta kello 18.48.
– Matka oli edennyt Ruotsin rannikolla vain Grisslehamnin ja Öregrundin välillä sijaitsevan Understenin majakkasaaren kohdalle.
McMullenin mukaan oli erikoista, miksi laiva oli jäänyt niin lyhyellä taipaleella ainakin viisi tuntia aikataulustaan jälkeen.
Myös kalastajien havainnot laivasta eivät tuntuneet sopivan laivan reittiin. Kaksi ahvenanmaalaista kalastajaa nimittäin näki laivan kello 23.00 Eckerön edustalla ja kello 00.45 Getan länsipuolella laivan, joka oli luultavasti oli Irma. Varmat havainnot loppuivat kuitenkin perjantai-iltaan. Hätämerkkejä ei kuultu ja alus katosi, hän kertoo.
– Viimeinen kontakti saatiin laivalta puhelinsoitolla, jonka perämies Torvald Grönqvist soitti kello 19.03 kälylleen Porvooseen. Hän kertoi aluksen ja sen matkustajien saapuvan Raumalle lauantaiaamuna jo ennen kello kahdeksaa.
Miksi laiva katosi?
Jälkikäteen on ihmetelty, miksi kapteeni ja perämies näyttivät navigoineen aluksen Ahvenanmaan vesillä reitille, jolla sen ei pitänyt olla. Johtuiko se myrskyisestä säästä?Laivan katoamisesta on erilaisia teorioita.
Yhden teorian mukaan valtava aalto kaatoi aluksen. Kukaan ei ehtinyt reagoida tähän mitenkään ja laivan lastikin liikkui ja laiva upposi.
Turman uhreista yksi ruumis löytyi. Kuminen pelastuslautta havaittiin Ahvenanmaan ja Kustavin välisellä Yxskärin luotoalueella. Lautalla makasi perämies Torvald Grönqvist kuolleena.
Hurjempia teorioita ovat ne, joiden mukaan Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välien hyytyminen ja kylmä sota vaikuttivat alueen meriliikenteeseen. Sukellusvene tai miina saattoivat tuhota laivan kireinä aikoina. Jos M/S Irma ei koskaan uponnutkaan, se saatettiin kaapata.
Porvoon Vålaxin eli Voolahden kylässä onnettomuus ei ole unohtunut missään vaiheessa. Cecilia McMullen ja Irman omistanut Grönqvistin varustamoperhe ovat sieltä kotoisin. Tv-dokumentin teko saattaa auttaa mysteerin ratkeamisessa.