Syksyllä edesmennyt Lennart Hagelstam ehti sairasvuoteelleen saada painotuoreen muistelmateoksensa, joka käy läpi monessa liemessä keitetyn merikarhun uraa höyrylaivan messistä Merenkulkulaitoksen johtotehtäviin.

Miehen tunteneet osasivat arvata, että Oy Henry Nielsen Ab:n maineikas valkoinen puomilaiva, M/S White Rose saa kirjassa paljon huomiota. Lennart Hagelstam työskenteli aluksessa monissa eri tehtävissä ja toimi lopulta päällikkönä. Vapaavahdin kolumnistin, itsekin White Rosella seilanneen kipinä Timo Sylvänteen mukaan kunnioituksella katsottiin skönäriä, joka kertoi joskus laivan nähneensä, puhumattakaan sellaisesta, joka oli siinä joskus seilannut.

Ennen White Rosea Hagelstamilla oli jo seilauskokemusta muutamasta laivasta. Ala tuntui oikealta ja hän kouluttautui merikapteeniksi ja eri vaiheiden jälkeen jatkoi opiskelua yliopistomaailmassa ja valmistui diplomiekonomiksi. Kirjassa hän muistelee myös muissa laivoissa tehtyjä työvuoroja.

Ensimmäinen koulutusta vastaava maatyö löytyi Bore – varustamosta, jossa hän osallistui muun muassa matkustajalaivojen komentosiltojen suunnitteluun. Suomen Varustamoyhdistyksessä Hagelstam toimi vuosina 1976–1980 perehtyen hyvin kansainvälisiin merenkulkuasioihin.

Seuraava työpaikka oli White Rosen ajoilta tuttu Nielsen, joka oli 1980-luvulle tultaessa Suomen suurin varustamo. Alamäki alkoi nopeasti ja kirjassa Hagelstam harmittelee, kuinka melkoinen osa Suomen shipping – osaamisesta samalla hävisi.

Muutaman johtajatason työpaikan jälkeen Hagelstam aloitti Merenkulkuhallituksella vuonna 1990 ja liittyi pian uusien murtajien suunnitteluryhmään. Idea monitoimimurtajista toteutettiin ja aluksia markkinoitiin offshore – yhtiöille. Fennica ja Nordica toimivat kuitenkin talvet jäänmurrossa.

Hagelstam selostaa kirjassa projektin vaiheita ja toimintaansa virkamiehenä kansainvälisen shippingin toimintaympäristössä, mistä häntä myöhemmin syytettiin lahjusjupakassa 2000 – luvun alussa. Hän oli syytettynä kolmen muun virkamiehen ohella. Hovioikeus antoi lopulta hänelle muutaman kuukauden ehdollisen rangaistuksen.

Oikeusprosessin aikana Hagelstam tuli eläkeikään. Hän ei murehtinut raskasta oikeusprosessia vaan koki tehneensä sen, mitä kansainvälisessä liiketoiminnassa piti tehdä. Eläkepäivillään hän on laulanut Shanty Singers – kuorossa ja kierrellyt vaimonsa maailmalla muun muassa M/S Black Watchin risteilyllä maapallon ympäri. Hänet on hyväntuulisena nähty usein myös Nielsenin nostalgiaristeilyillä.

Joillekin legendoille ”Elämä on ihmisen parasta aikaa”. Hagelstamille elämän parasta aikaa oli nousu aamuvahtiin Intian valtamerellä M/S White Rosen brygalle.